Tuuttipulla - kokeile eri taikinavaihtoehtoja

Tuuttipulla oli laskiaisen hittituote niin meillä kuin muillakin. Törmäsin hyvään ohjeeseen Herkku Leivonta -lehdessä, mutta tällaisen pellepelottoman on aina pakko kokeilla omaa versiota

tarjotusta reseptistä. Lehden ohjeessa peruspullataikina kaulitaan levyksi ja leikataan suikaleiksi, jotka sitten kieritetään foliotötteröiden ympärille. Herkullista kuvaa katsoessani, mieleeni tuli kokeilla pullataikinan sijasta lehtevämpiä vaihtoehtoja. Lehtitaikinalla kokeilin ensimmäisen version. Toisen taas voitaikinalla. Molemmissa tapauksissa leikkasin kaupan valmiit levyt suikaleiksi:

Suikaleet ovat tässä tapauksessa eri kokoisia, koska testasin optimaalista leveyttä paistamisen kannalta.

 

Sekä lehti- että voitaikinan kanssa suikaleet täytyy kierittää osittain toistensa päälle, jotta paistaessa ei synny ikäviä rakoja. Pullataikina kohoaa sen verran että vastaavaa ongelmaa ei ollut sen kanssa. Voitelu kananmunalla ja paljon raesokeria pintaan.

Tötteröt uuniin, paisto taikinan ohjeen mukaan, mutta uunin sisältöä koko ajan tarkkaillen.

Foliotötteröt voi irrottaa vaikka pulla onkin vielä lämmin - aivan uunikuumaa älä mene koskemaan. Sisälle sitten makeaa oman maun mukaan. 

Minun makuuni paras yhdistelmä oli ehdottomasti voitaikinasta tehty tötterö, täytettynä omatekoisella toffeevivahteisella omenahillolla ja kermavaahdolla. 

Voitaikina -versio on muuten paras myös nopeutensa ansiosta. Yllärivieraiden varalle tämä herkku valmistuu varsin nopeasti

Liikaa lipastoja - tee hyllykkö

Muutaman kuukauden aikana olen tullut hankkineeksi viisi lipastoa - siis 5! Se on noin kaksi enemmän kuin tällaiseen 100 neliön rintamamiestaloon tarvitsee. En kuitenkaan voinut kieltäytyä tilaisuudesta ottaa ilmaiseksi vastaan vielä viimeisintä yksilöä. 

Kyseinen, ilmeisesti Jyskin, lipasto oli päällisin puolin hyvässä kunnossa. Vain laatikoiden pohjat olivat ottaneet itseensä kosteutta ja niiden uusiminen olisi hoitunut parilla levyn vaihdolla. Tämä 130cm pitkä kaunokainen ei kuitenkaan oikein istunut neidin huoneeseen, jonne viime päivät olin katsellut lelujen säilytyspaikkaa. Siitä se ajatus sitten lähti: tehdään matala hyllykkö aulaan tulostinta, keskusyksikköä ja muuta toimistoroinaa varten. 

Tässä lipaston "Ennen"-kuva: 

Miehen päikkäreiden aikana poistin laatikot, laatikoiden kiskot ja lipaston taustalevyt, jotka sanalla sanoen oli kiinnitetty vähän sinnepäin. 

Hyvin levänneelle miekkoselle annoin sitten ohjeeksi leikkailla sopivan kokoiset hyllylevyt sekä takaosaan yksinkertaisen ristikon. Aulan tapetti on niin kaunis etten halunnut kovin peittävää takaosaa. Ja sitä paitsi kohta nuo hyllyt ovat kuitenkin aivan täynnä tavaraa. Projektin oli tarkoitus olla mahdollisimman helppo ja HALPA, joten päädyimme asentamaan hyllyt kiskojen valmiisiin reikiin. 

Tulostin on sen verran kookas ettei se olisi mahtunut hyllyille, mikäli ne olisivat tasakokoiset. Tasapainon kannalta parasta olisi, jos alahylly olisi ollut suurempi, mutta kaikkea ei vain voi pihistämisprojektissa saada.

Lopputulos on mielestäni oikein kaunis vaikkakin unohdin innoissani lyhennyttää nuo jalat. Katsotaan teetänkö miekkosella lisähommia parin sentin takia. 

Nyt vain katselemaan siroa ja pientä työpöytää aulaan. Kaikki pömpelit saa tuohon hyllyyn, joten pöydässä itsessään ei tarvitse juuri laatikoita olla, jess! Yhtenä vaihtoehtona olen katsellut Ikean kampauspöytää.

Homeinen pirtipenkki ja muuta nettikirppareista

Kuten jo aiemmin kerroin, olen innostunut kivajalkakirpparien lisäksi myös, tori.fistä, huuto.netistä (nykyisin tosin harvemmin) ja erilaisista facebook-kirppisryhmistä. Olen ollut ko. paikoissa niin ostajan kuin myyjänkin roolissa. 

Huutonettiin tutustuin jo kymmenen vuotta sitten, kun hurahdin muumimukeihin ja -seinälautasiin. Silloin niiden hinnat olivat vielä kohtuullisia ja harmittaa vieläkin etten hommannut niitä kokoelmaani enemmän. Huijaaminen oli aivan lapsenkengissä siihen aikaan enkä kertaakaan joutunut pettymään tuotteen laatuun tai vastapuolen toimintaan. Mukien hinnat karkasivat jonnekin kaukaisuuteen, joten viimeisen viiden vuoden aikana huutonetin käyttöni on ollut vähäistä. Sen verran olen kuitenkin sivustoa seurannut, että paljon tuntuvat tekevän töitä sen eteen ettei huijaaminen olisi liian helppoa. 

Parin vuoden sisään facebookin myyntipalstojen, kirpparien ja roskalavojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Hyvää tavaraa vaihtaa omistajaa joskus nopeastikin - toiset taas jakavat käyttökelvotonta tavaraa eteenpäin. Muutamia huonekaluja olen hankkinut: pääasiassa samalta myyjältä. Vanhojen penkkien ja lipastojen hinta on ollut vain muutaman kympin. Nyt syykin selvisi, kun viimeisimmän ostoksen pohja oli täynnä valkoista kasvustoa, jota myyjä ei ollut kuulemma edes huomannut - just ja joo. 

Bauhausin valikoimista löytyi homeenpoistomyrkky, jolla käsittelyn jälkeen penkin uskaltaisi ottaa käyttöön. 

Tarpeeksi lämpöisen sään ansiosta pääsin viimein perjantaina penkinpesuhommiin. Ulkona laimennetun aineen ja juuriharjan kanssa hommiin. Esihuuhtelu pihalla ja lopullinen huuhtelu sekä kuivaus sisällä pesuhuoneessa. 

Nyt sitten hermoheikkona nuuskin ja vahtaan penkin pohjaa kasvustojen varalta. Tässä vaiheessa penkki löysi paikkansa yläkerran makkarista. Toivon sen mahtuvan aulaan tulostimen ym. alle kunhan saamme työpöydän hankittua.

 

Tori.fissä olen saanut myytyä paljon tavaraa. Ostajakuntaa näyttää kuitenkin tarttuneen facebook-palstojen varaan-jonotan-en otakaan -kulttuuri, joka korpeaa allekirjoittanutta tavattoman paljon. Useammin kuin yhden tai kaksi kertaa ole joutunut olemaan tekemisissä näiden oharipellejen kanssa, jotka ilmoittavat varaavansa tavaran, mutta eivät koskaan saavu paikalle. Eikä siinä mitään, muutoksia suunnitelmiin tulee MUTTA kyllä hyviin käytöstapoihin kuuluu ilmoittaa asiasta toiselle osapuolelle. Henkilökohtaisen turhautumisen lisäksi olen huomannut monen muunkin tuskastuneen tähän nykyvillitykseen, joka eittämättä on sukua `kyllä minulla on oikeus, mutta ei todellakaan mitään velvollisuuksia` -asenteelle.

Nopeaa ja helppoa pikkusuolaista

Instagramin ihmeellisestä maailmasta voi bongata monenlaisia kokeilemisen arvoisia vinkkejä. #diyfood -kuvaryhmästä bongasin idean nopeisiin pieniin suupaloihin, jotka maistuvat pikkuisen lämppäri-leiviltä, mutta ovat ehkä hippasen paremman makuisia ja edustuskelpoisempia vaikka juhliin. 

 Suuresta pehmeästä tortilla-lätystä tulee noin 7 ympyrää lasilla, jonka halkaisija on 8 cm. Sen kokoiset lättypalat mahtuivat hyvin tavalliseen muffini-vuokaan. Kokeilin myös pienempiä, mutta niillä piirakoista tuli liian litteitä, kun täytettä ei mahtunut tarpeeksi. Tuolla metallirenkaalla ei saanut painettua suoraa kiekkoja, joten katsoin parhaaksi leikata veitsellä lasin ympäriltä.

Kokkailun koekaniineina toimivat tällä kertaa mieheni ja hänen ystävänsä saunaillan tiimellyksessä, joten ajattelin käyttää miehekkäitä täytteitä: ketsuppia, kinkkukuutioita, pepperonia, juustoraastetta ja ehdottomasti timjamia.

Tässä kaunokaiset ennen uunin lämpöistä kosketusta, joka tarkalleen ottaen oli 200 astetta ja noin 10 minuuttia. Aktiivista valmisteluaikaa kului 10 minuuttia eli melkoisen nopeaa tarjottavaa.

Seuraavalla kerralla voisi kokeilla täytteeksi vaikka aurinkokuivattua tomaattia, mozzarellaa ja rosmariinia.

 

Tortillalättyjen leikkaamisesta jäi jonkin verran ylijämäpaloja, joita päätin aivan kokeilumielessä kuivattaa uunissa. Ihana rapsakoita sipsuja tuli. Mausteena suola/sormisuola, joista tavallinen toimi paremmin ja chilimausteseos.

  

Millaiset vetimet lipastoihin?

Nyt olisi jo vihdoin ja viimein aika saada lipastojen tuunaaminen vauhtiin. Mukavasti ne istuvat paikalleen nytkin, mutta olen jumittunut ajatukseen uusista vetimistä. Olen seikkaillut lukuisissa verkkokaupoissa niitä etsimässä ja kurkkinut matkanvarrella sisustuskauppojen valikoimaa. Mietin tässä juuri - pitäydynkö hillityssä vai heitänkö aivan överiksi.  Ensimmäisenä pohdinnat vihreään lipastoon, jonka vetimistä minulla oli selkeä kuva jo ostotilanteessa:

Haluaisin nuppien olevan valkoiset ja kukan muotoiset. Se toistaisi mielestäni hauskasti vastapäisen seinän juhannusruusu-tapettia. Valmiit nupinpaikat on tehty laatikossa melko kauas toisitaan, joten haluaisin nuppien olevan tarpeeksi suuria etteivät ne näyttäisi hassuilta.
Hannie-sisustuskaupassa olisi tällainen valkoinen kukkanuppi

 
 Hintaa nupille tulisi vain 3,5 euroa. Halkaisijaltaan se on 4cm eli voisi olla isompikin. Kokeilematta on kuitenkin hankala sanoa, miten toimisi.

Toisena hyvänä vaihtoehtona löysin Hyvän tuulen puodista kauniit valkoiset ruusunupit, jotka kokonsa puolesta vastaavat tämänhetkisiä vetimiä (halk. 5cm). Harmikseni en saa kopioitua kuvaa tähän, mutta se näkyy toki linkin kautta. Näiden kohdalla mietin juurikin sitä överikerrointa - onko liika liikaa. Hintaa 4:lle nupille tulee 14,80e ja tässä tapauksessa tarvitsisin siis 2 pakettia.

Sisustus Wanha Aliinan sivuilta löytyi pikkuisen hillitympi ruusunuppi hintaan 4,60e. Halkaisijaltaa nuppi on 4,5cm 

Tämän Ib Laursenin ruusunupin saisi omakseen hintaan 3.90e alexlifestyle.fistä.

Amalian Olohuoneessa olisi ollut tarjolla tällainen ihanuus, mutta niitä on jäljellä enää 5 kappaletta.

Kooltaan Amalian nuppi olisi ollut kaikkein suurin (hakl. 6cm) mutta värin punertavuus olisi saattanut olla vähän ongelma. Viileät sävyt puhuttelevat tällä hetkellä enemmän.

Ilmeisesti olen päätynyt ruusunuppeihin vihreän lipaston kohdalla, koska en tullut esitelleeksi teille muita vaihtoehtoja ollenkaan. Mahtavaa että jotain vaihtoehtoja on jo tullut karsituksi tässä verkkokauppojen viidakossa. Ruusuvetimet siis muuttavat meille jossain muodossa, mutta millä sitten koristan ruskean lipaston?

Vetimien paikat ovat toisiaan lähempänä tässä mallissa, joten nuppien ei tarvitse välttämättä olla niin suuria. Laatikot taitavat mitoiltaankin olla pikkuisen pienemmät, joka saa miettimään, miksi minä valitsin tämän pienemmän omille vaatteilleni ja mies hallinnoi suurempaa. 

Hannien vaihtoehdoista tämä soikea rautainen  vaikuttaa halutun hillityltä, mutta toisaalta pienestä kuvasta on kamalan vaikea saada kunnollista käsitystä.  Hintaa vetimelle tulee 3,50e ja sen leveys on 4cm.
Toisaalta samaisen verkkokaupan valikoimassa olisi tällainenkin ihanuus mutta meneeköhän pikkuisen liian krumeluuriksi meidän kodin henkeen. Hintaa 7,50e kipale ja kokoa 4,5cm halkaisijaltaan.

 Sisustus Wanhassa Aliinassa kiehtosi tällainen antiikin valkoinen nuppi kukka  Se maksaisi 3,50e kappaleelta mutta tarina ei kerro nupin halkaisijaa

                                                                      
                                                                
Lundagårdin valoimissa pikkuisen vastaava nuppi  maksaisi 4e


Jos oikein tekisi mieli hullutella, vaihtoehtona harkitsemisen arvoisia olisivat kieltämättä Coloren pöllövetimet hintaan 6,50e kipaleelta tai pienet vanhanaikaiset vetimet   jotka kuitenkin saattavat 2,2cm halkaisijallaan olla liian pienet.                    
                              

Melkoinen tutkimusmatka tuli kyllä tehtyä verkkokauppoihin näiden vetimien ansiosta. Nyt onkin hyvä viettää ilta villasukat jalassa kera teemukin ja pohtia yllä olevia vaihtoehtoja. 

ReissuRiitta kehillä

Olen matkustanut lentokoneella lukuisia kertoja, mutta ilmeisesti en koskaan aiemmin juuri oikeaan aikaan - auringon noustessa. Näkymä ilmassa oli aivan huimaava lähes koko matkan Oulusta Helsinki-Vantaalle. Kaikkein paras kuva olisi tullut varmaankin koneen sisävalojen ollessa suljettuina, mutta aivan otolliseen hetkeen en ehtinyt. Lopullista kuvaa katsellessani pääsen taas siihen tuttuun ajatukseen... tarttis ostaa parempi objektiivi!

Rakastuin Starbucks Coffeen kahvivalikoimaan vajaa kymmenen vuotta sitten Los Angelesin matkalla. Suodatinkahvi maidolla kummastutti muistaakseni paikallisia kahvilatyöntekijöitä aivan huvittumiseen saakka. Olin enemmän kuin iloinen kuullessani ketjun rantautumisesta Suomeen. Tällä kertaa piipahdimme aamukahvilla lentoaseman kahvilassa. Caramel Macchiato ei taaskaan pettänyt odotuksia ja täytyy sanoa, että olen joka kerta saanut ko. kahvilassa todella iloista ja ihanaa palvelua!

 

Pidennetty viikonloppu kului hujauksessa ja huomasin aloittelevan bloggaajan ongelmani...en muistanut/hoksannut/viitsinyt kuvata kaikkea kiinnostavaa tai mainitsemisen arvoista. 

Shoppailupäivä nro.2 piti saada jotain nopeaa ja herkullista purtavaa Sellon kauppakeskuksessa. Olemme ystävieni kanssa kolunneet melkoisen joukon kiinalaisia ravintoloita, joten vertailun vuoksi on mukava pikkuisen sohaista kepillä jäätä ja kokeilla millaisiin arvosanoihin henkilökohtaisella asteikoillani eri paikat pääsevät. 

Ruokapaikkavalintamme oli kauppakeskukse  Kung Food Panda. Ravintolan ruokailupaikat sijaitsivat ostoskeskuksen käytävällä, mutta täytyy sanoa, että tila oli rajattu hyvin eikä muu ostoskansa juurikaan häirinnyt ruokailua. Annokset olivat hyvän kokoisia ja hintakin oli kohdillaan. Paistettu noodeli meinasi loppua nenäni edestä, mutta onneksi sitä saapui lisää. Lisukevaihtoehtoja oli 4 ja niille pääruokia muistini mukaan 10. Noodeleissa olisi voinut olla ehkä pikkuisen enemmän makua - liekö kiire tullut, mutta kanaruuat olivat oikein maistuvia. Pieni miinus asiakaspalvelusta - mielestäni kohteliaisuus ja hymy kuuluvat hyvään palveluun! 

Pääsin suureksi ilokseni osallistumaan Ravintolapäivään Helsingissä. Viileä helmikuun ilma rokotti varmaan osallistujia hieman ja voin kuvitella kuinka herkullinen tulee olemaan kesäaikaan pidettävä tapahtuma. Ravintolapäivän facebook-sivusto tietää kertoa, että seuraava mahdollisuus oman ravintolan pitoon on 16.5.2015.

Viimeinen kulinaarinen kohtaaminen pääkaupungin kanssa tehtiin jälleen kiinalaisen ruuan merkeissä. Aivan vain vertailukohtaa hakeaksemme. Suuntasimme sunnuntai-iltapäivänä Forum- kauppakeskuksen 0 kerroksen Huacheng Restaurantiin. Pienen hetken mieleni teki viereisen raflan pihvejä, mutta kiinalaisen ravintolan myyjä oli varsinainen kauppamies ja sai meidät houkuteltua buffetille. Noh ainakin vertailuasetelma oli kohdallaan, sillä ravintola toimi samaan tapaan sellon ravintolan kanssa. Ravintolan puolella oli myyntitiski ja keittiö - ruokapaikat kauppakeskuksen ns. käytävällä. 

Puitteet olivat ihan siistit ja kunnossa, mutta siihen se sitten jäikin. Virvoitusjuomissa oli enemmänkin väriä kuin makua eikä tilanne korjaantunut henkilökunnalle huomauttamalla. Ruoka oli mautonta, ei suorastaan aivan äärettömän pahaa, mutta sama kun olisi imeskellyt puhdasta haarukkaa. Olisi toki kannattunut vilkaista ruokatiskin tarjontaa ennen valitsemista... jos tarjolla on 4 eri "Porsa ja kaude kasvis" kannattaisi hälytyskellojen jo soida. Kaikkein paras oli eräs "Porsa"-annos: makkaraperunat kiinalaisittain. Sisälsi nakkeja, perunaa ja samoja rehuja kuin muutkin annoksen. Mukana pientä twistiä luomassa ilmeisesti grillimaustetta. 

Monenlaista annosta on mahtunut matkan varrelle, mutta tämä oli kyllä se kuuluisa POHJA. Pitääkin mielenkiinnosta seurata kuinka kauan kyseinen lafka pysyy pystyssä. Ja tämähän on siis vain oma henkilökohtainen mielipiteeni ;) Summa summarum...ruuan hyvä maku menee aina iloisen palvelun edelle. 

 

Hyvää ystävänpäivää

Meillä vietettiin töissä ystävänpäivää pikkuisen ennakkoon. Salaiselle ystävälle täytyi jotain keksiä ylläriksi ja itse tehty herkku tuntui parhaalta vaihtoehdolta.

Aikaa ei ollut käytettävissä paljon, joten suklaatoffee-popparit  kinuskikissan ohjetta mukaillen tuntui sopivalta ratkaisulta.
1dl kermaa
1 ps Omar-karkkeja
Laita kattilaan levylle ja sulata, lisää tasaiseen seokseen
200g maitosuklaata ja
50g voita
Sulatellaan ja sekoitellaan tasaiseksi

Kaada seos popcornien joukkoon. Itse käytin mikropoppareita, koska kaipasin niistä pientä suolaisuutta vrt.kattilassa paahdettuihin. 1 pussi riitti hyvin.
 

Laakeassa astiassa sekoittaminen onnistui paremmin kuin syvässä.  Loppusilaus rouhitulla Daimilla =)

Kampauspöydällä

Vintage-lamput makuuhuoneen kattoon olivat jymymenestys niin kuin suunnittelinkin. Olisin ehka halunnut sijoitella ne mieluummin selvemmin eri tasoille, mutta toisaalta en halua niiden haittaavan huoneessa liikkumista. Voi vitsit, että ne luovatkin kauniit kuviot kattoon! 

 Aivan kädenkäänteessä ei tuo muuttaminen kerroksesta toiseen näköjään onnistu. On suorastaan hämmentävää kuinka paljon tavaraa sitä onkaan saanut ämpättyä neidin huoneeseen parin vuoden aikana - ja kuinka paljon ne ovat keränneet erilaista pölyä remontin aikana. Sunnuntaiaamusta saakka kaikki vapaa-aika on mennyt siivotessa ja lajitellessa, mutta neidin sänky on edelleen keskellä olohuonetta: ei mahdu vielä uuteen makkariin ja vanhaan täytyy tehdä tilaa kaikelle säilytettävälle "kyllä-mä-vielä-joskus-tarvin-tätä-roinalle". 

Äitini vanhan kampauspöydän raahasin ensi töikseni uuteen makkariin. Visio sen paikasta on ollut valmiina jo melkein taloon muuttamisesta lähtien. Pöytä taitaa olla peräisin 60-70 -luvulta. Sen penkki on valitettavasti vuosien saatossa jäänyt matkasta, joten uuden hankinta on kovaa vauhtia käynnissä. Kirpparit ja Tori - täältä tullaan. 

Kauniita unia!

Lumilinnan valtaistuin

 

Kevättalvi on ihanaa aikaa! Auringon kirkkaat säteet ja matala matka taivaan halki saavat mielen heräämään ankean syksyn jälkeen. Joulu onneksi katkaisee synkeyden ja nyt ollaan jo hyvän matkaa kohti kevättä... ja kesää =)

Lumirakentaminen on suuri intohimoni näin talvella. Luulen, että siitä on kiittäminen serkkupoikaa, jonka johdolla teimme penskana uskomattoman hienoja rakennelmia. Nyt kun itsellä on oma ihana neiti, on hyvä mahdollisuus toteuttaa tuota puolta itsessäni. Kuvassa lumilinnan prinsessan valtaistuin ja taustalla lumihevonen. Kemin lumilinna voisi olla hyvä vierailukohde tälle talvelle. Viime vuonna se ehti sulaa ennen kuin ehdin sanoista tekoihin =D

Yläkerran remontti on viimein valmis! Koko viikonloppu on mennyt tavaroita roudaillessa ja pikkuhankintoja tehdessä. Ensi viikolla luvassa kuvaherkuttelua aiheen tiimoilta ja viikonloppumatka pääkaupunkiseudulle rakkaan ystävän luo. Täytyypä ottaa reissulle tutkivan journalistin silmälasit ja kehitellä jotain pikku arviointia mielenkiintoisista paikoista!  

Skyr-rahkapurkkien kansista kaunista

Olen koko syksyn pohtinut hyvää käyttötarkoitusta skyr-rahkojen värikkäille kansille. Vieläpä niin että lapsukaiset voisivat osallistua toteutukseen mahdollisimman paljon ja kansien kaunis läpikuultava väri pääsisi oikeuksiinsa.

Ensimmäinen ongelma oli kuitenkin ruma päivämäärä keskellä kantta. Sen onneksi saa poistettua niinkin helposti ja edukkaasti kuin kynsilakan poistoaineella hankaamalla. Terävällä piikillä reikä kannen ylä - ja alaosaan, kaunista lankaa sekä jokunen helmi niin pujottelu ja solmimisharjoitus on valmis ja lopputulos on mitä kaunein:

Ihana keväinen aurinko

Voi kuinka mieli kirkastuu auringon säteiden mukana! Kevät on tullut, päivät pitenee ja tänäänkin oli aivan mahtava ulkoilukeli - täysin nauttimisen arvoinen! Hyvää viikonloppua juuri sinulle =)