Yläkerran aulaa sisustamassa

Yläkerran aula, romuvarasto, tumppaa tähän kaikki mille ei mitään muutakaan paikkaa ole - tila... rakkaassa rintamiestalossa näitä kuntoon laitettavia paikkoja on monia. Kun yläkerta tuossa helmikuun alkupuolella rakenteiden, sähköjen ja putkien puolesta valmistui, ajattelin sijoittaa yläkerran aulaan työpisteen/tietokoneella näpyttelynurkkauksen. Työpöytä oli katsottu Ikeasta, lipasto muutettu hyllyköksi ja paperitelineitä myöten homma alkoi olla suunnitelmien osalta valmis. Sitten se tuli meillekin - oksennustauti ja influenssa. Juuri ennen kuin meidän piti suunnata peräkärryn kera ulkomaille (lue Haaparantaan). 

Olin päättynyt ostaa ko. reissulta työpöydän ja makuuhuoneeseen pienen vaatekaapin plus tietenkin kaikkea tarpeellista ja kuitenkin ylimääräistä pikkusälää, joilla laskun loppusummaan saa helposti yhden nollan lisää. Miekkonen siinä sitten marisemaa ettei kaappi voi tulla muurista yli kovin paljoa tai näyttää tyhmältä. AI MITEN NIIN NÄYTTÄÄ TYHMÄLTÄ vaikka mä on aivan itse sen suunnitellut ja löytänyt jopa kolme potentiaalista vaihtoehtoa. Ja tottahan se on. Jos kaappi on kovin syvä, kulku sänkyyn menee ahtaaksi eikä lipasto näytä yöpöytänä enää hyvältä. Minä olen päättänyt, luvannut ja vannonut ettei tässä huoneessa tarvitse pujotella huonekalujen välissä. 

Yhtä äkkiä mulla ei ollutkaan enää ostoslistalla kuin työpöytä ja neidin huoneen pöytä on aikalailla tarpeeton vielä pari vuotta eli täysin vapaa työhuonekäyttöön. Mutta kun ei se  pöytä oikeastaan sovi noin pieneen huoneeseen - on liian iso, massiivinen ja raskaan näköinen. Alakerran makuuhuone taasen on aivan vaille käyttötarkoitusta nyt kun nukumme ylhäällä. Oli aivan ihana levitellä kenkälaatikoiden päällystysprojekti pitkin alakerran huoneen lattiaa ja laittaa sitten vain ovi kiinni perässään kun lähti tekemään jotain muuta. Siitä tulee siis työhuone! Toinen juttu onkin milloin se tapahtuu, mutta nyt ainakin on päätetty niin.

Yläkerran aula on tällä hetkellä lueskelunurkkaus, jossa rauhoitutaan selaamaan laatulehtiä ja haaveilemaan. Neitikin innostui kantamaan omia kirjojaan hyllykköön. Luvassa seuraavaksi niitä kuuluisia ennen ja jälkeen kuvia:

Näkymä yläkerran porrastasanteelta isoon makkariin. Oikealla puolella neidin huoneen ovi ja vasemmalla pieni aula 

 
Tuo kuvassa näkyvä pikkuinen luukku kylmälle ullakolle laitettiin kiinni remontin yhteydessä. Ullakko eristettiin ulkoseinältään ja se otettiin lämpimänä tilana käyttöön. Sinne kuljetaan tällä hetkellä makuuhuoneen puolelta. Tuo ullakon korkeus oli todella matala. Lattianpinta oli tuon luukun alalaidan kohdalla.

Tuo kaide olisi ollut ihana ja säilyttämisen arvoinen, mutta ei sovi kotiin, jossa on uhkarohkea leikki-ikäinen.

Halusin kaiteeseen kuitenkin samaa tunnelmaa, joten valitsin pyöreät pinnat ja muutenkin toteutuksessa mukailtiin vanhaa mahdollisimman pitkälle. Haaveilin jossain vaiheessa heinäseipäistä tehdystä kaiteesta, mutta ko. materiaalin lujuusluokitus ei oikein olisi riittänyt. Lasikaide taas olisi maksanut noin 750e! Tämän diy-kaiteen kohdalla hinnassa puhutaan parista kympistä, kun maalikin oli jo valmiina. 

Tässä vielä tyylinäyte konttausmallin komerosta!

 

Kirppariaarteita Oulun seudulta

Kirppareilla kiertely on jäänyt viime aikoina vähemmälle. Tämänkertainen kierros kuitenkin kannatti todella!

Limingan Wanhan Meijerin kirpputorilla oli tarjolla paljon sisustusaarteita. Vaatekaappi ja vanhoja matkalaukkuja, vanha ompelukonepöytä ja ruokailuryhmä. Tällä kertaa mukaan tarttui ylättäen valaisin - jalkalamppu hintaan 30e. Lampun pistoke oli maadoittamaton, mutta sen vaihtaminen oli helppoa. Pari ruuvin pyöräytystä ja valaisin toimii nykyaikaisissa pistorasioissa.

  Löysin myös aivan ihastuttavan pienen kynttelikön, joka pääsee varmaankin koristamaan makuuhuoneen peilipöytää.

Oulussa suuntasin ensimmäisenä Järkikirppikselle, koska tykkään paikan romu/huonekalueteisestä. Toki jotkin tavarat on toisinaan hinnoiteltu hieman yläkanttiin kuntoonsa nähden eivätkä aarteet välttämättä pomppaa silmään heti kaiken rojun seasta, mutta juuri siksi penkominen on monesti antoisaa - niin tälläkin kerralla. Himoitsemiani vanhoja matkalaukkuja oli tarjolla pitkin kirpparia. Osa niistä tuoksui enemmän. Oma valintani onneksi pikkuisen vähemmän, mutta kyllä siitäkin kieltämättä pieni ummehtunut sivutuoksu löytyy. Täytyy katsoa mitä sille keksin.

Makkarin yöpöydän/lipaston päälle bongasin hurmaavat vaaleanpunaiset pitsiliinat. Samaisen huoneen PorinMatin päälle suunnittelin löytämääni punaista ruusu-peltirasiaa. Yhdessä pöydässä olisi ollut vielä kaipaamani pitsipäiväpeitto, mutta hinta oli tällä kertaa pikkuisen suolainen. 

Tässäpäs vielä yhden päivän ostokset kokonaisuudessaan. Pari paikkaa jäi vielä kiertämättä, kun ei autoon ja kukkarolle sopinut kerralla enempää.

Liikaa lipastoja - tee hyllykkö

Muutaman kuukauden aikana olen tullut hankkineeksi viisi lipastoa - siis 5! Se on noin kaksi enemmän kuin tällaiseen 100 neliön rintamamiestaloon tarvitsee. En kuitenkaan voinut kieltäytyä tilaisuudesta ottaa ilmaiseksi vastaan vielä viimeisintä yksilöä. 

Kyseinen, ilmeisesti Jyskin, lipasto oli päällisin puolin hyvässä kunnossa. Vain laatikoiden pohjat olivat ottaneet itseensä kosteutta ja niiden uusiminen olisi hoitunut parilla levyn vaihdolla. Tämä 130cm pitkä kaunokainen ei kuitenkaan oikein istunut neidin huoneeseen, jonne viime päivät olin katsellut lelujen säilytyspaikkaa. Siitä se ajatus sitten lähti: tehdään matala hyllykkö aulaan tulostinta, keskusyksikköä ja muuta toimistoroinaa varten. 

Tässä lipaston "Ennen"-kuva: 

Miehen päikkäreiden aikana poistin laatikot, laatikoiden kiskot ja lipaston taustalevyt, jotka sanalla sanoen oli kiinnitetty vähän sinnepäin. 

Hyvin levänneelle miekkoselle annoin sitten ohjeeksi leikkailla sopivan kokoiset hyllylevyt sekä takaosaan yksinkertaisen ristikon. Aulan tapetti on niin kaunis etten halunnut kovin peittävää takaosaa. Ja sitä paitsi kohta nuo hyllyt ovat kuitenkin aivan täynnä tavaraa. Projektin oli tarkoitus olla mahdollisimman helppo ja HALPA, joten päädyimme asentamaan hyllyt kiskojen valmiisiin reikiin. 

Tulostin on sen verran kookas ettei se olisi mahtunut hyllyille, mikäli ne olisivat tasakokoiset. Tasapainon kannalta parasta olisi, jos alahylly olisi ollut suurempi, mutta kaikkea ei vain voi pihistämisprojektissa saada.

Lopputulos on mielestäni oikein kaunis vaikkakin unohdin innoissani lyhennyttää nuo jalat. Katsotaan teetänkö miekkosella lisähommia parin sentin takia. 

Nyt vain katselemaan siroa ja pientä työpöytää aulaan. Kaikki pömpelit saa tuohon hyllyyn, joten pöydässä itsessään ei tarvitse juuri laatikoita olla, jess! Yhtenä vaihtoehtona olen katsellut Ikean kampauspöytää.