Mansikkarahkaa

Meillä on syöty rahkaa jo kauan ennen suurta villitystä, jonka proteiinien metsästys on saanut aikaan. Tosin meidän rahkamme on sitä perinteistä jälkiruokaherkkua enemmänkin kuin 200g terveyslounas. Vanha kunnon mansikkarahka taitaa kuulua ysärijälkkäreiden top10:iin. Siitä tekee loistavan aterianlopettajaisen se, että lopputuloksen terveellisyyteen ja makeuteen pystyy vaikuttamaan itse todella paljon. Maitorahkaa voi käyttää suhteessa enemmän kuin kermavaahtoa - halutessaan - ja sokeria tai makeutusainetta laittaa juuri niin vähän tai paljon kuin mieli tekee. Minun rahkassani on aina enemmän kermavaahtoa suhdeluku on suunnilleen 1:2. Sokerin määrä taas riippuu paljolti marjojen makeudesta, mutta sanotaanko näin, että enemmän se on makoisaa kuin hapanta.

Mansikkarahka
2 dl vispikermaa vaahdoksi vatkattuna
125g maitorahkaa kermavaahtoon lisättynä
200g tuoreita mansikoita joukkoon heiteltynä
1 tl vaniljasokeria ja tavallista sokeria/ makeutusainetta sekaan oman maun mukaan

Sitten kun mennään oikein herkuttelun ja tuunauksen puolelle, mukaan rouhitaan vielä suklaaraastetta tai sekaan heitellään daim- rakeita. Aivan ihanaa, helppoa ja edullista tarjottavaa!

  

Lempiastioitani en ole juurikaan teille vielä esitellyt, mutta tässä pieni makupala siihen liittyen. Jossain vaiheessa ihastuin kirpparilla Iittalan Ultima Thule lasipikareihin ja niiden jälkeen pyysin joululahjaksi nämä lasit, jotka toimittavat meillä enemmänkin jälkiruokakulhon virkaa. Kymmenen vuotta sitten olisin pitänyt kyseistä mallia pelkästään mummomaisena, mutta nyt se tuntuu kauniin kotoiselta. Syykin taitaa löytyä sylttytehtaalta eli mummolastani, jossa luulen nähneeni tätäkin sarjaa lapsuudessani. Kolmenkympin kriisi painaa armottomasti päälle, sillä muumimukien sijaan katseeni kääntyy yhä enemmän kotimaisen lasin puoleen...