Hyinen piparkakkulinna

Piparkakkutalon tai tässä tapauksessa linnan valmistuminen meni tänä vuonna todella viime tipalle. Itse linna oli kasassa jo joulukuun alussa, mutta syntymäpäiväjuhlieni valmistelu vei suurimman osan ajasta ja linna jäi nakuna pöydälle odottelemaan. Suurempi syy viivästykseen lienee kuitenkin totaalinen inspiraation puute. Sivulle suunniteltu vuorenrinne jäi ensimmäisissä erissä tekemättä eikä korvaavaa ideaa tullut koskaan mieleen. 4-vuotiasta ei myöskään sivuuteta koristelukarkeloissa samaan tapaan kuin nuorempana, joten yhteisen tekemisen ilo täytyi laittaa lopputuloksen edelle. Ehkä juuri siksi lopputulos on enemmänkin hurmaava kuin loistava - hyvässä mielessä.

Olin täysin unohtanut jokavuotisen piparkakkutalon leipomisen, mutta naamakirja ystävällisesti muistutteli, että viime vuoden marraskuussa linna on ollut jo kattoavaille -vaiheessa. Kysyin muksulta millaisen piparkakkutalon hän tänä vuonna haluaa. Vaatimattomasti Frozen-linna olisi toiveena. Jos ei kuulemma Elsan jääpalatsi onnistu niin sitten Arendelin linna. Tulevat aikataulut mielessä päätin mennä tällä kertaa aivan tunteella ja tehdä paljon teräväkärkisiä muotoja ja tärkeää oli taas saada suuret ikkunat, joista sisäänlaitettavat jouluvalot näkyisivät kauniisti. Jälkikäteen ajatellen tuota ikkunaa olisi voinut olla enemmänkin vaikka melkein koko seinän leveydeltä, mutta toisaalta käytin uusia karkkeja ikkunamateriaalina eikä niiden käyttäytymistä osannut etukäteen oikein ennustaa. 

Suosikki-ikkunamateriaalini ovat perinteisesti olleet Muumitikkarit, jotka paukutetaan lihanuijalla muruiksi ja asetellaan aukkoon ennen piparkakkujen paistamista. Kannattaa muuten jättää tikkari pakkausmuoviinsa ennen toimenpiteen aloittamista ja sotkun estämiseksi sen voi sujauttaa vielä pieneen uudelleensuljettavaan pussiin. Toinen hyvä vinkki on lisätä tikkarimurua lisää haluttuun kohtaan puolessa välissä paistamista. Näin ikkunasta saa tarpeeksi vahvan ja värikylläisen - ennen paistamista laitettu muru sulaa ohuen ohueksi kerrokseksi. Ihan hieno jauhe sulaa toki ikkunaksi vielä hetki uunista ottamisen jälkeenkin. 

Muumitikkareissa ei valitettavasti ole violetteja tai sinisiä värivalikoimaltaan, joten tällä kertaa piti keksiä jotain muuta. Monessa leivontaohjelmassa olen nähnyt käytettävän nallekarkkeja samaan tarkoitukseen, mutta nekään eivät vastaa väreiltään vaatimuksiin. Napsin siis irtokarkkihyllystä mukaani pienen lajitelman kaikkea sinistä ja violettia: viidakoneläinten siniset sarvikuonot ja ässä miksien violetit padat.  Kurkkupastillit eivät ehkä ole paras materiaali makunsa puolesta, mutta sinisyydessään ne olivat kyllä voittamattomia. Saksin irtokarkit sopivan kokoisiksi ja täytin välit kurkkupastillimurskalla. Yhdistelmästä syntynyt kuvio oli suorastaan hykerryttävän hyinen. Neitokainen paukkasi paikalle kaveriksi juuri sopivasti ja piti huolen, että linnaan tuli myös punaisia ja sinisiä ikkunoita. Valot linnaan saadaan tekemällä aukko pohjataikinaan ennen paistoa esimerkiksi juomalasilla. Suunnitelma kannattaa olla sen verran selvillä, että tietää mihin kohtaan ja minkäkokoisen reiän voi tehdä ilman, että se näkyy lopputuloksessa. Pieni valosarja pujotetaan reiästä sisään, kun talo/linna on kasattu mutta ennen koristelua. 

Linna on kasattu sulatetulla sokerilla. Ensimmäisinä vuosina olen tainnut kasata pienen talon pikeerillä, mutta sen kovettuminen kestää niin kauan etten jaksa pidellä palasia koko iltaa kasassa. Pieni palovammakipu ja nopeus ovat valttia tässä hommassa. Lopullinen koristelu tehtiin kahtena iltana: ensin linna ja sitten pihamaa. Nuori taiteilija oli oikein innoissaan ja inspiroituneena etenkin vaahtokarkkien käytöstä. Onneksi koristeita riitti tarpeeksi tuotokseen saakka, sillä hävikki oli katastrofaalinen. Mittakaavaan sopivia hahmoja ei tahtonut löytyä millään, joten niihin oli tyydyttävä mitkä vastaan käveli. Itsekritiikki vie omakehua sata nolla kun kyse on omista diy-projekteista. Se kuuluu kai koillismaalaiseen vaatimattomuuteen: eihän siitä nyt kovin kummonen tullu, tuommonen vaan. Ihan vilpittömästi täytyy kuitenkin olla tyytyväinen lopputulokseen - linnasta tuli hauska - se saa hyvälle tuulelle.