En ole leiponut mitään pitkään aikaan mieheni mielestä. Kevättä kutkutellen ajattelin sitten ilahduttaa häntä sirtruuna-marenkipiirakalla. Yhtenä syynä valintaani oli toki viikontakainen Lidlin ostos - uusi tohotin - jota täytyi päästä kokeilemaan.
Olen tehnyt sitruunapiirakkaa vain kerran aiemmin joskus pari vuotta sitten. Ohjeita en tietenkään ruukaa säilytellä, joten taas täytyi aloittaa etsintä alusta netin ihmeellisessä maailmassa. Koska mikään valmis ohje ei sellaisenaan käy, yhdistelen useita eri reseptejä ja katson tuleeko hyvä kakku.
Sitruuna-marenkipiirakka:
Pohja:
150g jääkaappikylmää voita nypitään
4 dl vehnäjauhojen kanssa, mukaan lisätään:
1/2 dl tomusokeria
1 muna
ripaus vaniljasokeria
tilkka kylmää vettä
Taikina nypitään tasaiseksi, painellaan vuokaan ja nostetaan jääkaappiin puoleksi tunniksi lepäämään.
Neitokainen on innokas leipomakaveri eikä juuri mitään valmisteta ilman hänen innokasta apuaan. Eri aineiden kippaamisen lisäksi, kaikki taiteellinen kuuluu pienen neidin vastuualueisiin:
Pistele levännyttä pohjaa haarukalla ja asettele painoksi joko herneitä leivinpaperin päällä tai foliokiekurat reunalle.
Paista pohjaa n. 10 minuuttia 200 asteisen uunin alatasolla.
Valmista täyte:
2 munaa joiden rakenne vatkataan rikki, sekaan lisätään
2 dl tomusokeria
1 ison sitruunan mehu
75g sulatettua ja jäähdytettyä voita
ja tietenkin ripaus vaniljasokeria
Marenki
4 valkuaista
1 dl erikoishienoa Siro sokeria
Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja lisää sokeri hiljalleen samalla vatkaten. Levitä/pursota valmis marenki piirakan päälle haluamallasi tavalla. Käytä uunissa grillivastuksen alla kunnes marenki saa väriä tai leiki tohottimella/töhöllä/kaasupolttimella.
Me lisättiin koristeeksi karamellisoituja saksanpähkinöitä
Tämä piirakka oli minun makuuni aivan liian sitruunainen ja kirpeä. Mieheni piti siitä ja herkuttelikin sen melkein kokonaan yhden työpäiväni aikana.
Muistan viimeksikin miettineeni sitruunapiirakan kohdalla parannusehdotuksia, mutta en kirjannut niitä ylös. Saati sitten kokeillut toista versiota käytännössä. Virheestä oppineena päätin samaa kuumaa eli heti seuraavana iltana ottaa uuden erän ko. piirakasta.
Edes herkkusuumieheni ei pysty vetämään kahta täysikokoista sitruunapiirakkaa muutaman päivän aikana, joten tyydyin pikkuversioihin.
Pohjassa ei saa olla yhtään makeutta, kun täytteiden suhteen mennään kovaa ja korkealta:
50g jääkaappikylmää voita nypitään
1,5 dl vehnäjauhojen kanssa ja mukaan lisätään vielä
1/4 dl kylmää vettä
Vuokiin painelu ja vetäytyminen kylmässä 30min ajan
Esipaisto uunin alaosassa 200 asteessa noin 10 minuuttia
Täytteeseen halusin kiisselimäisyyttä joten kokeilin seuraavalla tavalla:
Laita kattilaan
1 kananmuna
1 dl kermaa
3/4 dl sokeria
1 dl maizenaa
1 tl vaniljasokeria
Kiehauta liedellä (varo polttamasta) ja lisää joukkoon
nokare voita, 1/2 sitruunan mehu ja sitruunankuoriraastetta
Täyte vuokiin ja komeus uunin keskitasolle 225 astetta ja noin 15 minuuttia
Vaahtokarkit olivat siis Haribon pieniä vaahtiksia, joiden pinta paahtui ihanan rapsakaksi - antoi kivaa purutuntumaa. Päällinen oli hippasen venyvää jäähtyneenä eli paikallaan olisi kai ohje "tarjoillaan heti" mutta jos pieni venyminen ei haittaa piirakka on ihan hyvää vielä myöhemminkin - mikäli sitä on enää jäljellä.
Pitäisi varmaan varata matka Cafe Parisiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Ennen julkaisua viesti tarkistetaan mahdollisten roskapostien varalta =)